perjantai 24. helmikuuta 2017

KRAPULA



AAMULLA PÄÄHÄN SATTUU JA MIETIN ONKO SE VÄHÄN ISO.
ILLALLA KAIKKI TUOKSU MANGOLTA JA JASMIINILTA,
HERÄTESSÄ KEINOTEKOISELTA MANSIKALTA JA EILISELTÄ.
TEKIS MIELI OKSENTAA, MUTTA SE TUNTUU LIIAN SUURELTA URHEILUSUORITUKSELA.
KIITÄN HUMALAISTA ITSEÄNI ETTEN SOTKENUT OMENAMEHUA KILJUUN,
VAAN JÄTIN SEN AAMUKSI JÄÄKAAPPIIN.
AJATUKSET ON PELKKÄÄ MÖSSÖÄ, TAIDAN MENNÄ TAKAISIN NUKKUMAAN.
HALAUKSET ON IHAN VITUN OOKOO, MUTTA SE OIS VIELÄ ENEMMÄN
JOS MUN TUKKAA SILITELTÄIS JUST NYT JA SANOTTAIS ETTÄ "EI TILANNE OO NIIN PAHA MILTÄ VAIKUTTAA, SITTE KU OOT VANHEMPI DARRAT SATTUU VIELÄ ENEMMÄN."
VOISIN KATTOO SUN KAA RIKOSSARJOJA JA KEITTÄÄ KAAKAOO AINAKIN KAKS PÄIVÄÄ PUTKEEN.

tiistai 14. helmikuuta 2017

sunnuntai 12. helmikuuta 2017

OON MUKAVUUDENHALUNEN, SITÄ EN KIELLÄ, TÄS KYLMÄS MAAILMASSA ON NOSTETTAVA MIELTÄ



SE ON KAI AINA HYVÄ MERKKI KUN HERÄTESSÄ EI MUISTA ETTÄ TATUOINTIKONE ON ILLALLA KAIVETTU ESIIN.
EN OO ENÄÄ KOSKAAN MITÄÄN MUUTA KUN VÄSYNYT JA UNISSA TYYPIT KÄYTTÄYTYY VIELÄ KUMMALLISEMMIN KUN NORMAALISTI.
JOS MÄ VOISIN TEHDÄ JUST SITÄ MITÄ HALUAISIN, OLISIN AIKA ONNELLINEN.
MUT OIKEESTI MÄ EN VOI TEHDÄ EDES KAAKAOO, JÄÄKAAPISSAKIN ON VAAN KAKS KALJAA, KEHOA KIVISTÄÄ JA MÄ EN HALUAIS KUULLA OMIA AJATUKSIANI.
TÄTÄ EI HELPOTA ETTÄ MAAILMANLAAJUNEN OKSENNUSPÄIVÄ ON YLIHUOMENNA, TILANNE VAATII VÄKIVALTARÄPPIÄ JA ERISTÄYTYMISTÄ.

keskiviikko 8. helmikuuta 2017

SIKS EN USKALLA



MUN ILLAT PIMENEE YKSIN JA KYNTTILÄT VALUU DYYKATULLE TUOLILLE.
TUIKKIKIPOSSA ON KRISTALLEJA JA SUITSUKKEITA SEKASIN MUTTA TOTA YHTÄ EN TAHDO EDES SYTYTTÄÄ.

ON VÄSYTTÄNYT NIIN PALJON ETTEN OLE EDES JAKSANUT SULKEA SILMIÄ MENNÄKSENI NUKKUMAAN
JA SILTI KAI VAAN SUN TAKIA SIIVOAN.
SEN JÄLKEEN SOTKEN AINA UUDESTAAN, ENKÄ EDES OLE SIINÄ VÄLISSÄ SAANUT AIKAISEKSI KUTSUA SUA TÄNNE.

HALUAN SELLASIA AAMUJA JOTKA PELOTTAA MUA, JOTAIN HYMYJÄ JA AURINGONPAISTETTA, SILITYKSIÄ JA SUUDELMIA.
SIINÄ OLISIT SÄ JA VARMAAN SANOISIT NAURAEN
EIKS TÄN PITÄIS OLLA SUN MIELESTÄ "ÄLLÖÖ"?
JA MÄ SANOISIN ETTÄ ÄLLÖÖ TÄÄ ONKIN, MUTTA MÄ OON ALKANUT TYKKÄÄMÄÄN TÄSTÄ.

SEN JÄLKEISELLÄ VIIKOLLA AAMULLA SATAISKIN JA TUULI OLIS NIIN KYLMÄ ETTEN HALUA MENNÄ EDES KAUPPAAN.
SIINÄ OLISIT VIELÄKIN SÄ MUTTA NYT ME SANOTTAISIIN YHTEEN ÄÄNEEN ETTÄ TÄÄ KAIKKI ON IHAN LIIKAA EIKÄ NOITA ÄLLÖJÄ JUTTUJA OO HYVÄ HARRASTAA NIIN SITOUTUNEESTI. MÄ  EN VARMAAN TARKOTTAISI SITÄ MUTTA SANOISIN SILTI.

SÄ SOITTAISIT JOLLEKIN TOISELLE JA LÄHTISIT SINNE JUOMAAN VIINIÄ,
MÄ KORJAISIN MEIDÄN VANHOJA VIINIPULLOJA ERI HUONEIDEN LATTIOILTA JA MENISIN SUIHKUUN TOIVOEN ETTÄ TUNTEET VOI PESTÄ POIS.
RINNASSA TUNTUISI PAINETTA KUN SAMMUTTAISIN VALOT KELLO NELJÄ PÄIVÄLLÄ ETTÄ VOIN PIMEÄSSÄ HALATA SUN ANTAMAA PAITAA JA ITKEÄ LIKAISIA KYYNELEITÄ.

MÄ NUKAHTAISIN OMAAN SURUUNI JA SIINÄ UNESSA SÄ OLISIT MULLE HELLÄ JA HYVÄ, SUORASTAAN UPEA. SAISIN KYLMÄNVÄREITÄ SUN KOSKETUKSESTA JA ITKISIN ONNESTA. SITTEN MÄ HERÄISIN KYLMÄSTÄ SÄNGYSTÄ YKSIN, NÄKISIN IKKUNASTA HARMAAN TAIVAAN JA MIETTISIN ETTÄ EI NÄÄ ÄLLÖT JUTUT IKINÄ TUU HYVIKS MUUTTUMAAN JA MISSÄKÖHÄN SÄKIN MEET NYT?