torstai 28. huhtikuuta 2016

EI JOOKO


PÄIVÄN ANNA MENNÄ OHI,
YÖN VIIPYÄ VALVEILLA.
KOITAN MUISTAA KASVOISTA KAIKEN,
MUTTA NE KASVOT ON JONKUN MUUN JA MÄ MURRUN.

NE OLIKIN PARHAAT AAMUT KUN HYMYILY JO SATTU
JA NE OLIKIN TURVALLISIA ÖITÄ KUN OLIS OLLUT LIIAN KYLMÄ NUKKUA YKSIN.

tiistai 19. huhtikuuta 2016

NOIDALLA ON KEHÄ


UNESSA NE KOITTI MURHATA VIILTÄMÄLLÄ REISIIN SYVIÄ VAMMOJA,
HEREILLÄ NE VIILLOT TUNTUU IHAN YHTÄ LUJAA MIELESSÄ.
SELKÄÄ KOLOTTAA, VATSAA POLTTAA, LUITA SÄRKEE JA SILMISSÄ SUMENEE.
PÄIVITTÄIN PYÖRRYTTÄÄ, ÖISIN ITKETTÄÄ,
AAMUISIN AHDISTAA, ILTAISIN OKSETTAA.
MIETIN MISSÄ VAIHEESSA KAIKESTA TULI NÄIN KOVAA
JA SILTI
ENITEN KADEHDIN NIITÄ TYHJÄPÄISIÄ TYTTÖJÄ, JOTKA ELÄÄ PELKISTÄ INSTAGRAMTYKKÄYKSISTÄ JA MUSTAVALKOVALOKUVISTA,
PASTELLIVÄREISTÄ JA TINDERLÖYTÖJEN RAKKAUDESTA.
MUTTA JOS MÄ OLISIN SELLAINEN TYTTÖ,
OLISIN NIIN ONNETON...

sunnuntai 17. huhtikuuta 2016

JÄLJET






PINTAKIILLOTETTUA ELÄMÄÄ,
KULISSEISSA KIPUA JA KYYNELEITÄ.
KASVOILLA TEKAISTUA ONNELLISUUTTA,
MIELESSÄ MURHEITA JA AINAISTA APATIAA.
PIKIMUSTIA PIRUJA,
LUUNVALKOISIA VALHEITA,
VIINIPULLOLLINEN VERTA
JA
TOPALLINEN TOMUA.
PAINAJAISMAISIA PÄIVIÄ,
VALVOTTUJA ÖITÄ.
SUURIA VIRHEITÄ 
JA
PIENIÄ ONNISTUMISIA.
KAATUMISIA,
VAIN ETTÄ VOISIT NOSTAA YLÖS.
UUDESTAAN JA UUDESTAAN,
KOMPASTUMISISTA JÄÄ JÄLJET.